"On hyvä, että hallitus huomioi alueiden eriytymisen ja sen, että väestökehityksen ja kaupungistumisen myötä yhä useampi asunto- ja kiinteistöosakeyhtiö tulee tyhjenemään. Samalla hallitus aikoo helpottaa taloyhtiöiden hallittua alasajoa, minkä merkitys korostuu jatkossa. Yhtiöiden ja niiden omistajien taloudelliset vaikeudet ja maksukyvyttömyystilanteet tulevat lisääntymään tulevina vuosina, mikä tulee muistaa hallituksen työssä”, kommentoi Harri Hiltunen, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja. 

Hallitus vähentää asuinrakennuksissa syntyviä ilmastopäästöjä erityisesti edistämällä energiajärjestelmän päästöttömyyttä. Paikallisesti tuotetun päästöttömän sähkön edellytyksiä parannetaan toteuttamalla kotitalouksien ja yritysten energiayhteisökokeiluja. Energiatehokkuutta hallitus aikoo parantaa kustannustehokkain keinoin. EU:n uudistettavan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin osalta hallitus linjaa, että sen toimeenpanosta ei saa syntyä asukkaille ja kiinteistönomistajille kohtuuttomia velvoitteita, ja että kotitalouksilla tulee olla kyky vastata mahdolliseen uuteen sääntelyyn. 

Asuinrakennuskannan korjausten osalta hallitusohjelma jättää toivomisen varaa.  

"Asuinrakennusten korjaustarve on kohonnut jo yli kahdeksaan miljardiin euroon vuodessa. Kodinomistajien työkalut tarpeellisten remonttien rahoittamiseksi kaipaavat edelleen päivitystä. Asuintalovarauksen taso on jäänyt jo 85 prosenttia jälkeen korjausrakentamisen kustannuskehityksestä. Toisin sanoen asunto- ja kiinteistöyhtiöiden ja niiden osakkaiden on vaikeampi varautua yhteisiin remontteihin säästämällä niihin ennakkoon ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia yhtiölle. Asuintalovarauksen tason nostaminen ei kasvata valtion menoja, mutta auttaa taloyhtiöitä itse rahoittamaan tarpeellisia korjauksia”, toteaa Hiltunen. 

Lisätietoja: 

Harri Hiltunen, toimitusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto 

050 551 1295 

Janne Salakka, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Kiinteistöliitto 

040 523 3964