Suomen suurin kansallinen kaupunkipuisto 400-vuotiaaseen Kokkolaan
Julkaistu: 10.12.2020
Syyskuussa 400-vuotisjuhlia viettäneeseen Kokkolan kaupunkiin on Ympäristöministeriön päätöksellä perustettu Suomen kymmenes kaupunkipuisto. Pinta-alaltaan 20 000 hehtaarin puisto on tähän asti perustetuista suurin, ja sen alue kattaa monimuotoisten saaristoluotoalueiden ja rantaniittyjen lisäksi muun muassa kulttuurihistoriallisesti merkittävän Neristanin puutaloalueen kaupungin keskustassa.
Kaupunkipuisto muodostuu asukkaille tärkeistä ja kulttuuriperimältään merkittävistä paikoista, jotka yhdistyvät toisiinsa esimerkiksi vesireittien ja puistomaisten tilojen jatkumona. Kokkolan kaupunkipuistoon kuuluu Suntin kaupunginsalmi koko matkaltaan Rautatienkadulta merenrantaan asti. Rannassa sijaitsee vanhoja venehuoneita ja purjehduspaviljonkeja. Puistoalueeseen kuuluu myös Vanhansatamanlahden merialue Tankarin majakkasaareen saakka, sekä keskustan vanha puutaloalue Neristan.
Kokkolan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu alueita ja rakennuksia ydinkeskustasta sekä kaupunginosista Hakalahti, Halkokari/Mustakari, Hollihaka, Mäntykangas, Neristan, Pikiruukki/Tullimäki, Sannanranta/Elba ja Morsiussaari. Kaupunkipuistoon kuuluu alueita myös Luodon ja Kokkolan saaristosta.
Merenkävijöiden ja käsityöläisten kaupunginosa Neristan vaalii puurakentamisen perintöä
Vanhan kaupungin alueella noin kaksikymmentä vuotta pyöräkauppaa pitänyt Kiinteistö Oy Kokkolan Ruusupihlan hallituksen puheenjohtaja Karl-Erik Lybäck on iloinen Kokkolan pääsystä mukaan kansallisten kaupunkipuistojen joukkoon. Hän kertoo Neristanin olleen hyvä paikka pyöräliikkeelle, sillä alueella on aina käyty vilkasta pyöräkauppaa. Puutalokeskustan rauhallisilla kaduilla on ollut hyvä koeajaa pyöriä ja lyödä kauppoja lukkoon pihavaahteran alla. Lybäckin pyöräliike on muuttanut Neristaniin 50-luvulla ja sijaitsee siellä edelleen uudessa omistuksessa.
- Viihdyin pyöräkauppiaana Neristanissa. Asiakkaat ovat tulleet perheineen pyörän ostoon, asiakaskuntana koko maakunta, Lybäck kertoo.
Pari vuotta sitten Lybäckin asuintalo maalautettiin alkuperäiseen, arkkitehdin määrittämään värisävyyn ja pihan puut ja koristepensaat leikattiin jokin aika sitten arboristin toimesta.
- Koko ajan yritämme pitää kaikkea kunnossa mitään erikoisesti muuttamatta, toteaa Lybäck.
Lybäckin mielestä parasta 400-vuotta täyttäneessä Kokkolan kaupungissa ovat keskustan lyhyet välimatkat ja lähiseudun viihtyisät puistot. Hän kiittelee myös kaupungin korkeatasoista kulttuuritarjontaa ja hyviä sisäliikuntamahdollisuuksia.
Mikä on kansallinen kaupunkipuisto?
Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista. Hakemuksen puiston perustamiseksi tekee kaupunki ja perustamisesta päättää Ympäristöministeriö.
Kansallisen kaupunkipuiston tunnistamiseen ja arviointiin on määritelty kriteerejä, joiden avulla kansallisen kaupunkipuiston tason säilymistä voidaan valvoa. Kaupunkipuiston alueen tulee sisältää mm. kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita ja kaupungin kehityksen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen. Kansallisen kaupunkipuiston täytyy myös olla osa kaupunkirakennetta eli alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä. Tarkemmat kriteerit löytyvät Ympäristöministeriön verkkosivuilta.
Kokkolan lisäksi Suomessa on yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Porvoossa, Turussa, Kotkassa, Forssassa sekä Kuopiossa.
Kaupunkipuistoa kehitetään kokonaisuutena
Pohjanmaan Kiinteistöyhdistys onnittelee 400-vuotiasta Kokkolaa pääsystä kansallisten kaupunkipuistojen arvokkaaseen joukkoon.
-Kansallinen kaupunkipuisto ohjaa parhaimmillaan kaupunkisuunnittelua ja luo vankan perustan alueiden omaleimaisuuden vahvistamiseen, tiivistää Pohjanmaan Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Saarikoski.